sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Yrjö Jylhä: Pyhä yö


Yrjö Jylhän koskettava runo talvisodan Taipaleenjoen joulusta. Runon intertekstuaaliset viitteet ovat helposti aukeavia. Likaiset miehet parroissaan... vihollinen ei Kirvesmäen lohkolla ampunut edes häirintätulta. Mutta Suvannon takana neljäs neuvostodivisioona oli saanut valmiiksi ryhmityksensä ja valmistautui hyökkäämään. 



PYHÄ YÖ 

Oli muuan Jooseppi Kirvesmies 
oli siellä missä me muutkin, 
jäi hältä vaimo ja kotilies, 
ja vieri viikot ja kuutkin. 
Hän harvoin kirjoitti Marjalleen 
ja harvoin kirjeitä saikin, 
mut jouluaaton kun ehtooseen 
tuli säästi joukkomme harvenneen, 
niin kuulla saimme me kaikin: 

On poika syntynyt Joosepille 
ja Marjatalle, ja Marjatalle ! 
Se syntyi mustimman orren alle, 
on tuskin peitettä sille. 

Me kaikki hengessä polvistuimme 
ja lapsen vierelle kumarruimme 
ja siunauksen luimme. 

Ja monta paimenta parrakasta 
lumessa valvoi ja vartioi, 
ja vartioi sitä pientä lasta 
petojen saaliiksi joutumasta- 
maa, taivas kiitosta soi. 

Ja Suomen korpien yllä hohti 
nyt tähti suurempi muita, 
ja me kaikki käännyimme sitä kohti, 
ja meidät kaikki se kotiin johti, 
se tähti suurempi muita. 


Yrjö Jylhä


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti