Muistatteko Helsingin maalaiskunnan? Asun siellä. Olen reuna-alueen uudisasukas. Tänne ensimmäiset hälsinglantilaiset tulivat seitsemänsataa vuotta sitten.
Ennen 1200-lukua asuttamattomilla alueilla etelässä liikkuivat lappalaiset ja hämäläiset. Nykyisten Helsingin, Espoon ja Vantaan alueilla ei ole ollut vakituista asutusta ennen 1300-lukua (kalmistoja ei löydy). Vasta 1300-luvulla Karjaan suunnasta tulleita ruotsinkielisiä asettui Helsingaan varteen (Helsinginjoki, "hälsinglantilaisten joki). Keskeisimmäksi paikaksi muodostui Kirkonkylän tonttimaa (Kyrkoby).
1300-luvulla hämäläisten Hattulan ja Hauhon suunnan asukkien nautintaoikeudet Helsingaan alueella aina nykyisen Sipoon rantamaille asti olivat suvereenit ennen kuin pitäjän itäpuoliset merikalastusoikeudet tuomittiin Sottungille (lähde: Tuomiokirje vuonna 1347). Kuningas Maunu Eerikinpoika taas lahjoitti koskien lohioikeudet virolaiselle luostarille vuonna 1351. Olivatkohan uudet hälsinglantilaiset kehuneet apajia? Hämäläisten takana tieto yleensä pysyi.
Tämä oli erämaata. Nyt se on ulkoilumaastoa.
Vuonna 1699 Kyrkobyssa oli 9 kantataloa. Pikkukyliä alkoi syntyä, ja ne syntyivät enemmänkin omasta voimastaan eivätkä reilun sata vuotta aikaisemmin joen alajuoksulle pakkoperustetun Helsingin voimasta. Dickursby, Staffansby ja Skomakarböle ovat vanhimpia Helsingen kyliä, jotka syntyivät Karjaan suunnasta hämäläisten kalastusapajille muuttaneiden voimalla.
Vuorovaikutusta hämäläisiin oli koko ajan kielivaikutteita myöten. Hämäläiset ovat antaneet vuonna 1972 perustetulle Vantaan kauppalalle sen nykyisen nimen. Vanda on ruotsissa suomalaislaina. Nimi tulee sanoista "Vanajan takainen joki, Vanantaka", jota käyttivät Janakkalan seudun hämäläiset, kun he menivät Helsingaan koskille kalaan. Ruotsinkieliset alkoivat käyttää joesta nimeä Vanda å. Helsingen kylät eivät aivan umpiruotsalaisia olleet, vaikka hämäläiset pitivät enemmän sisämaasta.
Haltialan pelloilla on karjaa. Haltiala on vanhan Helsingen alueista jäänyt Helsinkiin.
Eivätkä kuninkaat kohdelleet ruotsia äidinkielenään puhuvia aina kovin hyvin, joten nämä pioneerit suomalaistuivat pian ja alkoivat miettiä valtakunnan itäisen puolen etua. Väkeä jopa pompoteltiin kuin myöhemmässä Neuvostoliitossa ikään. Varsinaisen Helsingin kaupungin perustaminen on esimerkki. Kustaa Vaasan mahtikäskyllä Helsingaan suulle, nykyisten Toukolan ja Koskelan rajamaille, käskettiin Rauman, Ulvilan, Porvoon ja Tammisaaren porvareita muuttamaan. Kuningas halusi kilpailla Tallinnan kanssa kaupasta! Sata vuotta myöhemmin Helsinki siirrettiin paremman sataman toivossa etelämmäksi, Kruununhakaan.
Osa Helsingen kylistä kuuluu nykyisin siihen Vaasa-kuninkaan perustamaan kaupunki-Helsinkiin, osa Vantaaseen. Vanhasta Helsingin pitäjästä tuli Helsingin maalaiskunta 1865. Vantaa otettiin ensi kerran käyttöön kauppalan nimenä 1972. Kaupunki Vantaasta tuli kaksi vuotta myöhemmin.
Minä asun Suutarilassa (Skomakarböle).
